10. Paras äitienpäivä ikinä

Vappujuhlan jälkeen oli äitienpäivän vuoro. Tuohon päivään liittyy aina omanlaisensa odotukset, tänä vuonna ei ollut minkäänlaisia odotuksia. Juhlallisuuksia ei voitaisi järjestää, läheisiä ei voisi tavata. Me olemme etuoikeutetussa asemassa, meillä on yksi lapsiperhe samassa pihapiirissä, heitä voisimme tavata edes ulkona.
Puolison kanssa ostimme jäätelöautolta pienen jäätelökakun ja tytär lupasi tuoda meille äitienpäivänä valmiin ruuan vaunuun. Lihakääryleitä kertoi paistavansa. Siinä oli valmistelut.

Juhlapäivän aamuna puoliso keitti kahvit, niin kuin aina ennenkin. Lahjaksi hän oli ostanut aikuisten värityskirjan. Niin hassulta kuin tuntuukin, värittäminen 70+ ikäisenä on tosi rentouttavaa. Muutama vuosi sitten sain ensimmäisen värityskirjani ja upeat värit. Sinä vuonna koko Suomi hullaantui aikuisten värityskirjoista. Minä hullaannuin jo toisen kerran.

Lounasaika alkoi lähestyä ja tytär ilmestyi ovellemme ison paperikassin kanssa. Kassissa oli juhlalounas kahdelle ja kortti, johon oli kirjoitettu kaikkien lahjoittajien nimet Urpo-koira mukaan lukien. Mauri-kissan nimeä ei ollut, koska Mauri kuuluu henkilökuntaan tehtävänään hiirien pyydystäminen.

Kassissa oli ruokien lisäksi ruokalista ja lämmitysohjeet. Lista vilisi hienoja sanoja, mutta ruokien nimiä ymmärtämättäkin ateria maistui erikoisen hyvältä. Pääruoka oli karitsan entrecotea punaviinikastikkeessa ja jälkiruoka suklaakakkua ja vadelmamelbaa. Erilaisia salaatteja oli ainakin neljässä astiassa. Herkkuja riitti meille pieniruokaisille kahdeksi päiväksi.

Yritti tulla ihan kiire, ehtiäksemme koko suvun yhteiseen nettitapaamiseen. Keskimmäinen tyttäristä oli kutsunut kaikki koneen ääreen. Siinä me istuimme kukin oman koneensa takana omassa kodissa. Ensin lapset ja lastenlapset lauloivat onnittelulaulun, ja sen jälkeen puhuimme kaikki yhtä aikaa. Jokainen lastenlapsista näyttäytyi ikätasonsa mukaan, yhdeksänvuotias näytti ujona itsestään vain puoli naamaa, erityinen halusi puhella omia juttujaan, yhdellä oli vähän huono päivä, näytti vain pikkuisen silmäkulmaansa, teini-ikäiset käyttäytyivät arvokkaasti, teinipoika esitteli äidilleen leipomaansa kääretorttua. Mummilla oli tosi hauskaa.

Eikä juhla tähän päättynyt, päiväkahvihetki vietettiin ulkona terassilla. Paikalla oli kolme äitiä, kaksi isoäitiä, kaksi anoppia, kolme isää, kaksi appea, yksi vävy, yksi miniä, viisi lasta, kaksi poikaa, kolme tytärtä ja kissa Mauri, yhteensä 9 + 1.
Istuimme pyöreän pöydän ympärillä kaukana toisistamme kuin A-studiossa ikään. Täytekakut ja kahvi maistuivat, vaikka sää ei vieläkään suosinut.

Olipa paras äitienpäivä ikinä!